29. luku, jossa pohdin, miksi eriarvoistava kohtelu on uusi normaali
Minun ei pitänyt enää tänä vuonna julkaista mitään, mutta sitten Juho luki mulle eilen Yle Tampereen uutisen Vammaisten ja ikäihmisten pitää jatkossa tilata tuettu kuljetus Pirkanmaalla vähintään kaksi tuntia etukäteen, joka sai minut niin vihaiseksi, että ilmeisesti sen johdosta sain pitkästä aikaa pahan migreenikohtauksen. Sen kanssa sitten kärvistelinkin pitkällä yöhön, ennen kuin uusi lääke alkoi toimia. Ja mikä hiton tuettu kuljetus? Ihan kuin vammaispalvelumatkojen käyttäjät olisivat vain jotain paketteja, joita kuljetetaan paikasta toiseen. Miten niin tuettu? Harvassa ovat kerrat, kun kuljettaja nousee autosta vammaista tai vaivaista tukemaan, edes liukkailla. Perkele.
Kuva hiekotuksen puutteesta jouluaattona Hervannassa, syy, miksi oli turvallisempaa tilata taksi paluumatkaksi. Onneksi oli kumppanin kynkkä tukemassa, muuten en olisi päässyt ehkä edes taksista kotiovelle kaatumatta.Mutta asiaan. Aikaisemmin on kotoa lähtiessä pitänyt jo tilata matka vähintään tuntia ennen. Tämän, jo pitkän, ajan tuplaaminen yritettiin tehdä ihan kaikessa hiljaisuudessa, siitä ei ole infoa esimerkiksi matkan tilaussähköposteissa, niissä mainitaan vaan joulunpyhien kiireistä kuljetustenohjauskeskuksessa. Mikä siinä on, että tallainen ihmisryhmien eriarvoinen kohteleminen on tullut jotenkin normaaliksi ja hyväksyttäväksi? Missä yhdenvertaisuuteen pyrkiminen? Vammattomat voivat spontaanisti, muutaman minuutin varoituksella, päättää lähteä kotoa ja hypätä sopivaan julkiseen kulkuneuvoon, mutta vammaisilta tällainen elämän joustavuus kielletään. "Nähdäänkö kaupungissa?" "Nähdään vaan, mutta aikaisintaan joskus kahden ja puolen tunnin päästä ehkä, tarkkaa aikaa en voi sanoa, kun taksi voi kierrellä keräilemässä vammaisia ja vanhuksia ties mistä ja ties kuinka kauan ennen kuin pääsen perille". Ymmärrän, että Pirha pyrkii yhdistelyillä säästöihin, mutta yhdistelykyydit eivät palvele meitä asiakkaita ollenkaan. Matkoistamme tulee täysin ennakoimattomia, mutta eihän meidän ajallemme ja tarpeillamme ole väliä, eikä varsinkaan sillä, että etenkin näin vaihtelevissa talvisäissä taksi saattaa olla ainoa tapa meille päästä pois kotoa. Usein kuski ei edes ilmoita ääneen, että kyseessä on yhdistely, vaan havaitset sen itse, kun taksi kaartaa aivan muulle reitille, kuin sille, mitä pääsisit nopeiten perille. Turhauttaa. Ajattelepa ite, omalle kohalle.
Minulla on vielä toinenkin "hauska" tarina tästä lakisääteisestä vammaispalvelusta. Vaikka tapaus sattui jo joulukuun alkupuolella, en halunnut laittaa aihetta viime lukuun, kun siinä oli jo tarpeeksi painavaa asiaa.
Kirjoitin heti kotiinpäästyäni sekä Taksi Tampereen että Tuomi-logistiikan palautesähköpostiin näin:
Nyt tuli vastaan sellainen kuski, etten voi olla laittamatta palautetta. Taksi nouti minut sovittuun aikaan Tänään 12.12. kello18.10 Puutarhakadulta. Siihen asiallisuus loppui.
Ensi töikseen, kun nousin taksiin (kävelykeppeineni) Asuntotorin edessä, kuski kysyi "olitko kerhossa?", mikä on näissä piireissä viittaus erityisesti kehitysvammaisten kerhoihin, mutta kerhosta kysyminen aikuiselta ihmiseltä joka tapauksessa osoittaa infantilisointia ja ableistista ajattelua siinä, että aikuiset vammaiset käyvät hänen mielestään lähinnä kerhoissa. Selitin olleeni VTS:n Asukasedustajiston kokouksessa. Kokouksesta puheen ollen, seuraavaksi hän haukkui Krista Kiurua monisanaisesti kamalaksi akaksi ja mm. että tämä "ihan haisee televisioruudun läpi". Osansa misogyniasta sai myöhemmin myös Minja Koskela. Matkalla hän ehti vielä haukkua homo Pekan (Haavisto, jonka syytä yksinään ovat sähkönsiirtohinnat) sekä suoltaa rasismia siitä, millainen ihminen Suomeen saa tulla ja kuka ei. Onneksi siinä vaiheessa olimme jo pihassani.
20 minuutin matkalla mies ehti siis puhua pahaa neljästä ihmisryhmästä. Koska ulkona on kylmä ja uuteen taksiin en voinut vain hypätä, yritin johdattaa keskustelua muuhun, mutta aina löytyi vähemmistöjä loukkaava kulma. Tämän ihmisen ei ehkä pitäisi olla asiakastyössä.
Terveisin, Suvi Kivinen, YTM, nainen, vammainen ja ruskeiden suomalaisten ylpeä täti.
Tämä, vanhempi setämies, on ilmeisesti sama, joka on ystävälleni haukkunut mm. entistä vaimoaan suureen ääneen. Meitä vammaisia asiakkaita ei kiinnosta, ketä kaikkia taksikuski vihaa, yleisesti viha ei ole se paras keskustelun aihe tuntemattoman ihmisen kanssa kaksin, pienessä tilassa, josta ei voi paeta. Joka tapauksessa tämä ihminen oli niin täynnä ihmisvihaa kaikkia kohtaan, jotka hän näki erilaisiksi kuin hän, että en todellakaan uskaltanut ruveta väittämään vastaan. Naisena ja ihmisoikeusaktivistina olin loukkaanut ja pöyristynyt. Miten kukaan voi kuvitella, että vihapuheen syytäminen asiakaspalvelutilanteessa on ok?
Taksi Tampereen asiallinnen vastaus sähköpostiini tuli jo seuraavaana päivänä:
Hei,
Kiitos viestistänne! Pahoittelut kuljettajan epäasiallisesta käytöksestä ja epämukavasta matkasta 12.12. Kuljettajan tulisi toimia kaikilta osin asiakaslähtöisesti ja tunnustellen, haluaako asiakas keskustella matkan aikana ja mistä aiheesta hän mahdollisesti avaa keskustelun. Omia negatiivisia mielipiteitään kuljettajan ei pitäisi tuoda tällä tavalla esille.
Olemme yhteydessä kyseiseen autoilijaan tapahtuneesta, jotta hän voi jatkossa kiinnittää huomiota käytökseensä ja omiin asenteisiinsa.
Toivomme, että jatkossa matkat sujuvat mukavasti. Mukavaa viikon jatkoa!
Toivon todella, että vihapuhe tunnistettaisiin ja siihen suhtauduttaisiin vakavammin kuin yllä. Mielestäni taksilupaa ei saisi antaa kenellekään ilman TAY-koulutusta ja sen pitäisi myös voida laittaa tauolle, kunnes koulutus on hyväksyttävästi suoritettu. Mitä veikkaatte, meneekö kuski, joka todella tarvitsisi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusta, vapaaehtoisesti koulutukseen?
Parempaa uutta vuotta yhdenvertaiseisesti ja tasa-arvoisesti kaikille!
Kommentit
Lähetä kommentti