27. luku, jossa juhlitaan häitä Englannissa
Kun herää Hervannassa 22. lokakuuta tiistai-aamuna kello 2.50, ehtii kivasti taksilla 3.45 lähtevään junaan ja sillä lentokentälle, jolta lento kohti Manchesteria lähti 8.20. Schengen-alueen ulkopuolelle lähtäviä oli aamulla aika vähän. Tarkan turvatarkastuksen jälkeen (jossa tarkastajatyttö sai tosissaan taistella kenkäni takaisin jalkaan, en voi sille mitään, että spastisuus lisääntyy erikoisessa tilanteessa), etsimme Juhon kanssa hallin hämärimmän seinänvierustan istuskeluun, oli ihana saada jalat suoraksi ja kengät hetkeksi pois jalasta. Nukutti kiitettävästi, muttei lentokoneessa enää yhtään, joten luin Star Trek Voyager-pokkaria koko matkan. Kolme tuntia myöhemmin olimme Manchesterin lentokentällä. Siellä avustajapalvelun, Pakistanista pari vuotta aikaisemmin Britteihin muuttanut, nuorimies vei meidät lentokoneelta suorinta, ja pitkää, tietä bussiasemalle. Olin onnellinen, etten joutunut kävelemään vaan sain istua pyörätuolissa Juhon huolehtiessa matkalaukkumme vetämisestä! S