Siirry pääsisältöön

Tekstit

Videot

35. luku, jossa Vammaisten Pride tulee taas

Disability Pride -lipussa on värit moninaisille ihmisten ominaisuuksille. Vihreä on aistivammojen väri, sininen psykologisten ja valkoinen muiden näkymättömien vammojen ja vammauttavien sairauksien väri. Valkoinen on myös niille, joilla ei välttämättä ole vielä virallista diagnoosia, keltainen on nepsyjen väri ja punainen fyysisten vammojen väri. Painotan jälleen sitä faktaa, että me, eri tavoin vammaiset, olemme Suomen ja maailman suurin vähemmistö, sillä meitä on noin 15 prosenttia koko väestöstä. Silti olemme kaikkialla Suomalaisessa yhteiskunnassa näkymättömiä. Kunta- ja aluevaaleissa pääsi päättäjien paikalla ennätysmäärä eri tavoin vammaisia, kuten Suomen ensimmäinen viittomakielinen kuuro kunta- ja aluevaltuutettu Salla Fagerstöm, mutta puhuttiinko siitä Politiikkaradiossa, onko siitä tehty valtamedioihin juttuja? EI. Näkymättömänä pitäminen on myös medioilta valinta ja vallankäyttöä.  Viime aikoina olen kuunnellut Mahadura & Özberganin jaksoja Yle Areenasta. Tässä jo lo...

Viimeisimmät blogitekstit

34. luku, jossa mietin neuroepätyypillisyyttä

33. luku, jossa pohdin näkymätöntä sairauttani

32. luku, jossa pohdin työelämää

31. luku, jossa ahdistus vie muistoihin ja kehon äärelle

30. luku, jossa olen sekä köyhä että kipee

29. luku, jossa pohdin, miksi eriarvoistava kohtelu on uusi normaali

28. luku, jossa pohdin, miksi vammaisuus on ruma sana